Kun toimintakyky säilyy, palvelutarve kevenee – ja siinä kohtaa myös kustannussäästöä syntyy. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten liikuntaharjoittelu ja kuntouttava työote voivat vaikuttaa erityisesti hoivapalvelujen tarpeeseen, hoitojaksoihin ja kaatumisiin. Näkökulmaa avaavat KOPA – Kotihoito & Palveluasuminen 2025 -tapahtuman paneelikeskustelu sekä Jyväskylän yliopiston fysioterapian ja kuntoutuksen professori Arto Hautalan täydentävät kommentit ja tutkimusviitteet.
Tämä koskee suoraan kotihoidon, palveluasumisen ja kuntoutuksen arkea: kun liikkuminen ja arjen perustoiminnot heikkenevät, palvelutarve kasvaa ja muuttuu vaativammaksi nopeasti. Kun taas toimintakykyä tuetaan mitattavasti ja järjestelmällisesti, voidaan vaikuttaa samoihin tekijöihin, jotka näkyvät hoitopäivissä, kotihoidon tunneissa ja kaatumisten määrässä. Tämä on resurssien lisäksi myös johtamisen kysymys: miten esimerkiksi rakennetaan ympärivuorokautinen hoidon kuntouttavaa työtä tukeva toiminnanmalli, jota voidaan seurata ja arvioida.
Merkittäviä säästöjä voidaan saavuttaa raskaiden palvelujen tarpeen vähenemisellä
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka moni henkilö pystyy jatkamaan turvallisesti kotona (tai kevyemmässä palvelussa) ja kuinka pitkään – ja mitä se edellyttää toimintakyvyn tuen näkökulmasta.
Suurin mittakaavan muutos liittyy ympärivuorokautiseen hoivaan ja siihen, kuinka moni sitä tarvitsee ja kuinka pitkään. Taustoituksessa viitataan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (EKHVA) malliin, jossa selvityksen mukaan vain noin 5 % yli 75-vuotiaista oli ympärivuorokautisessa hoidossa. Jos vastaava toteutuisi valtakunnan laajuisesti, säästö voisi olla noin miljardin euron luokkaa. Konkreettisen taustoituksena laskennalle on esitetty mm. seuraavaa: jos yhden ympärivuorokautisen hoivapaikan keskimääräinen vuosikustannus on 55 000 euroa, turhista vuodepaikoista syntyy 489 miljoonan euron ylimääräinen kustannus – ja vastaava säästömahdollisuus.
Voimaharjoittelu kuuluu kaikille ikääntyville toimintakyvyn tueksi: muutoksia voidaan nähdä jo lyhyellä aikavälillä
KOPA-paneelissa Arto Hautala kuvaa voimaharjoittelun vaikutusmekanismeja ja sitä, että jo kahden viikon säännöllisellä harjoittelulla (2 kertaa viikossa; 10 harjoituskertaa) voidaan nähdä keskimäärin noin 10 % muutoksia maksimaalisessa voimassa, jolla on ilmeinen yhteys parempaan fyysiseen toimintakykyyn.
Käytännön toteutuksessa on tietysti huomioitava harjoittelun turvallisuus. Kaiken vaikuttavuuden osoittamisen taustalla on myös huolellinen harjoittelun toteutumisen seuranta ja tulosten arviointi ennen-jälkeen mittausten perusteella.
Paneelissa Arto kuvaa myös vuoden mittaista interventiota ympärivuorokautisessa palveluasumisessa (osallistujien keski-ikä vähän vajaa 90 vuotta), jossa havaittiin, että ala- ja yläraajojen lihasvoima parani keskimäärin noin 90 %, ja arjessa muutokset näkyivät (InterRAI-toimintakyvyn arviointi) esimerkiksi itsenäisen pukeutumisen ja syömisen ylläpitämisessä.
Tutkimusnäyttö liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta: merkittäviä säästöjä euroissa ja terveyshyötyä
Suomessa toteutetussa tutkimuksessa yhden vuoden liikunnallisen sydänkuntoutuksen interventiossa liikunnallisen sydänkuntoutusryhmän terveydenhuollon kustannus, huomioiden perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kustannukset, oli keskimäärin 1 652 euroa / potilas. Tavanomaisen jatkohoidon ryhmässä se oli 2 629 euroa / potilas. Säästö terveydenhuollon kustannuksissa oli siis 37 %.
Suomessa on vuosittain noin 22 000 akuuttia sydäntapahtumaa (sydäninfarkti), joten säästöpotentiaali on huikea 22 miljoonaa euroa. Lisäksi laatupainotettu elinvuosi (quality adjusted life year, QALY) oli noin 25 000 edullisempi potilasta kohden liikunnallisen sydänkuntoutuksen ryhmässä.
Kaatumiset: suuri kustannuserä, johon voidaan vaikuttaa
Kaatumisiin liittyvät kustannukset ovat Suomessa huomattavia: kaatumisten aiheuttamat sairaalajaksot maksavat 400 miljoonaa euroa vuodessa, ja kaatumisen seurauksena syntyy 7000 lonkkamurtumaa vuodessa. Kaatumiset ovat samalla sekä turvallisuus- että talouskysymys: jokainen vältetty sairaalahoitoa vaativa kaatuminen vähentää hoitoketjun kuormaa (päivystys–osasto–jatkohoito).
Australiassa toteutettu SUNBEAM-tutkimuksessa yhdistettiin progressiivinen voimaharjoittelu ja tasapainoharjoittelu pitkäaikaishoidossa olevien ikäihmisten kaatumisriskin vähentämiseksi. SUNBEAM toimii esimerkkinä siitä, miten kaatumisten ehkäisy voidaan kuvata myös terveystaloudellisesta näkökulmasta. SUNBEAMin 12 kuukauden seurannassa kaatumisia oli 142 interventioryhmässä ja 277 tavanomaisessa hoidossa; loukkaavia kaatumisia 72 vs. 157. Intervention kustannus oli 463 Australian dollaria osallistujaa kohden. Skenaarioanalyysissä huomioitiin myös kuntosalin perustamiskustannukset ja siinäkin mallissa interventio todettiin dominoivaksi kustannusvaikuttavaksi toimintamalliksi.
Kohdentaminen ja kustannukset: tekoäly ja koneoppimisen mallit apuna
Kun puhutaan euroista, tärkeä käytännön kysymys on: kenelle hoito tai interventio kannattaa kohdentaa jotta vaikutus näkyy myös säästöinä euroissa? Siksi yksilöllinen palvelutarpeen tunnistaminen, jotka ennakoivat suurinta palvelunkäyttöä ja kustannuspiikkejä, unohtamatta hyvää tervettä elämää, on perusteltua.
Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin sydänpotilaan tavanomaisten riskitekijöiden yhteyttä terveydenhuollon kustannuksiin 12 kuukauden liikunnallisen sydänkuntoutuksen aikana: diabetes oli voimakkaimmin yhteydessä suurempiin terveydenhuollon kustannuksiin ja selitti 16 % kokonaiskustannuksista; kun malliin lisättiin kehon painoindeksi ja systolinen verenpaine, ennustearvo oli 18 % kustannuksille.
Mitä tämä voi tarkoittaa käytännössä? Jo muutamalla helposti tunnistettavalla riskitekijällä voidaan parantaa ennustetta siitä, missä kohdissa kustannukset tyypillisesti kasaantuvat.
Hyvä fyysinen toimintakyky vähentää terveydenhuoltoon kohdentuvia kustannuksia
Kun vaikuttavuuden osoittamisen ketju tehdään näkyväksi, toimintakykyyn investointi muuttuu budjettipuheesta johtamisen välineeksi.
KOPA 2025 -keskustelun ja tutkimusviitteiden yhteinen viesti on selkeä: toimintakykyyn investoiminen voi näkyä säästöinä euroissa silloin, kun vaikuttavuuden ketju tehdään näkyväksi ja todennettavaksi. Lisäksi tarvitaan seurantaa ja arviointia luotettavasta mittaritiedosta, joka heijastaa aidosti raskaiden terveyspalvelujen tarvetta ja niihin liittyviä kalliita toimenpiteitä unohtamatta missään kohtaa potilasta tai asiakasta ja hänen hyvinvointiaan.
Paneelikeskusteluun osallistuivat kuntohoitaja Sirkka Kilpua Keski-Suomen hyvinvointialueelta, fysioterapian ja kuntoutuksen professori Arto Hautala Jyväskylän yliopistosta sekä fysioterapeutti Janne Mäki-Jouppila Kivipurosta Seinäjoelta. Keskustelun moderaattorina toimi juontaja Nina Rahkola. Panelistit toivat esiin erityisesti voimaharjoittelun, sydänkuntoutuksen vaikuttavuuden sekä ikäihmisten omatoimisuuden tukemisen merkityksen.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston fysioterapian ja kuntoutuksen professori ja kuntoutuksen korkeakouluverkosto FiRen johtaja. Hän on tutkinut sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sydänkuntoutuksen vaikuttavuutta jo yli 20 vuoden ajan.
Lähteet
KOPA – Kotihoito & Palveluasuminen 2025. (2025). Paneelikeskustelu: S. Kilpua, J. Mäki-Jouppila, K. Mikkonen & A. Hautala.
Eksote. (2021, maaliskuu). Etelä-Karjalan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2021–2025: Ikäystävällinen Etelä-Karjala. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Haavisto, P. (2024, 5. kesäkuuta). Kaatumisia ehkäistään nyt siihen erikoistuneen terveydenhoitajan avulla Keski-Pohjanmaalla. Yle.
Hautala, A. J., Kiviniemi, A. M., Mäkikallio, T., Koistinen, P., Ryynänen, O.-P., Martikainen, J. A., Seppänen, T., Huikuri, H. V., & Tulppo, M. P. (2017). Economic evaluation of exercise-based cardiac rehabilitation in patients with a recent acute coronary syndrome. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 27(11), 1395–1403. https://doi.org/10.1111/sms.12738
Hautala, A. J., Shavazipour, B., Afsar, B., Tulppo, M. P., & Miettinen, K. (2024). Machine learning models for assessing risk factors affecting health care costs: 12-month exercise-based cardiac rehabilitation. Frontiers in Public Health, 12, 1378349. https://doi.org/10.3389/fpubh.2024.1378349
Hewitt, J., Saing, S., Goodall, S., Henwood, T., Clemson, L., & Refshauge, K. (2019). An economic evaluation of the SUNBEAM programme: a falls-prevention randomized controlled trial in residential aged care. Clinical Rehabilitation, 33(3), 524–534. https://doi.org/10.1177/0269215518808051
Ryynänen, O.-P., Vauramo, E., Malmi, T., & Koikkalainen, V. (2020). SOTE ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 35). KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Vauramo, E., & Ryynänen, O.-P. (2019). Sote – pyramidista palveluverkkoon: Ikääntyminen ja niukka tulevaisuus (Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 29). KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö.