Tammenlehvä-keskus perustettiin Tampereella vuonna 1988, ja siitä on kasvanut yksi Suomen johtavista kuntoutuskeskuksista. Suurin osa kuntoutusasiakkaista on tamperelaisia, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon jälkeistä hoitoa. Avohoitopalveluja käyttävät asiakkaat kunnista, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja järjestöjen asiakkaat ympäri maata.
Tammenlehvä-keskus on edelläkävijä älykkäillä HUR-kuntosaleilla
Tammenlehvä-keskuksen kahden kuukauden kuntoutus- ja voimaharjoitteluohjelman jälkeen Eira Vesikko nousi kävelijän tukemana seisomaan ja aloitti kävelyn tavoitteenaan palata kuntoutuskeskuksesta kotiin. Tammenlehvä-keskus tarjoaa Eiran kaltaisille potilaille kaksi HUR SmartGym -liikuntasalia. Ensimmäinen kuntosali asennettiin vuonna 2016 ja toinen vuonna 2019. Tällä hetkellä kahdessa HUR-kuntosalissa käy viikoittain jopa 350 potilasta, ja yli 50 ryhmää käyttää iloisesti voimalaitteita, jotka toimivat paineilmavastuksella. Paineilmavastuksen ansiosta laitteet ovat ihanteellisia kuntoutukseen, sillä liike on lempeää, luonnollista ja turvallista lihaksille ja nivelille.
”Jos meillä ei olisi näitä kuntosaleja ja meidän olisi turvauduttava kehonpainoharjoituksiin ja perusliikkeisiin osastoilla, emme pystyisi saavuttamaan asiakkaidemme kanssa samoja tuloksia kuin progressiivisella kuntosaliharjoittelulla. Lihasvoiman vahvistaminen ja tasapainon parantaminen ovat merkittävä osa työtämme”, fysioterapeutti Tuula Holappa kertoo.
Tampereen kaupunki vähentää kustannuksia merkittävästi
Tampereen kaupungin ja Tammenlehvä-keskuksen yhteistyönä, toteutettiin pilottiohjelma hoitopolkujen virtaviivaistamiseksi ja hoitojaksojen lyhentämiseksi. Pilotti toteutettiin 1.11.2021-30.4.2022, ja Tampereella on jo saavutettu lupaavia tuloksia ikääntyneiden kuntoutusjaksojen tehostamisessa kannustinmallin avulla.
Tyypillisesti ikääntyneiden aikuisten kuntoutusjaksot ovat pitkiä, keskimäärin noin 30 päivää. Sitä ennen henkilöt viettävät yleensä viikon tai kaksi yliopistollisessa sairaalassa, jolloin hoitojakso kestää reilusti yli kuukauden. Kuntoutukseen pääsyyn liittyy usein odotusaikoja, ja kuntoutusjakson aikana voi olla tyhjäkäyntipäiviä, kun odotetaan järjestelyjen, kuten kotihoidon, järjestämistä.
Kuuden kuukauden kokeilun aikana keskimääräinen hoitoaika laski 31,5 päivästä 28,1 päivään eli 3,4 päivää. Tämä tarkoittaa, että noin kuukauden kuntoutusjaksosta karsittiin yli kolme päivää tarpeetonta odotusaikaa. Tämä johti arvioitiin, että Tampereen kaupunki sai kuudessa kuukaudessa lähes puolen miljoonan euron säästöt, ja palveluntarjoajalle maksettiin 57 000 euron kannustinpalkkio 200 työntekijästä.
”Jos kotihoidon järjestelyt aloitetaan hoitojakson alussa, potilas voi edetä hoitoketjussa nopeammin. Kun yhden asiakkaan hoitoaika lyhenee, voidaan hoitaa useampia asiakkaita”, kertoo Tampereen kaupungin ylilääkäri Sanna Määttänen.
Pilottiohjelma oli menestyksekäs, ja Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt jatkaa kokeilua 1.5.-31.12.2022, jotta kokemuksia kertyy koko kalenterivuoden ajalta.
Viite (suomen kielellä)
– Kati Kalliosaari, 2022, ”Uusi malli toi puolen miljoonan säästöt Tampereen kaupungille ja ison palkkion 200 työntekijälle – Näin ikääntyneiden kuntoutuksesta pääsee nopeammin kotiin”, Aamulehti 6.9.2022.
Article link: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009034374.html?share=7d567ee199dd0618d3bbcbc50ab487a2.
