Tampereen kaupunki säästi puoli miljoonaa - HUR älysali mukana tehostamassa tulevaisuuden kuntoutusprosesseja
Tammenlehväkeskus Tampereella perustettiin vuonna 1988, ja siitä on kasvanut yksi Suomen johtavista kuntoutuskeskuksista. Suurin osa kuntoutusasiakkaista on erikoissairaanhoidon jatkokuntoutukseen tulleita tamperelaisia kuntoutujia. Avopalveluja käyttävät kuntien, Kelan, vakuutusyhtiöiden ja järjestöjen asiakkaat ympäri Suomen.
Tammenlehväkeskus näyttää tietä älykkäillä HUR-kuntosaleilla
Tammenlehväkeskuksessa suoritetun kahden kuukauden kuntoutuksen ja voimaharjoittelun jälkeen Eira Vesikko nousi rollaattorista ja aloitti kävelyn sen tuella tavoitteenaan palata kuntoutuskeskuksesta kotiin. Tammenlehväkeskus tarjoaa Eiran kaltaisten potilaiden käyttöön kaksi älykästä HUR-kuntosalia. Ensimmäinen kuntosali asennettiin vuonna 2016 ja toinen vuonna 2019. Kahdella HUR-kuntosalilla käy tällä hetkellä jopa 350 potilasta viikossa, ja yli 50 ryhmää käyttää ilomielin laitteita, jotka toimivat paineilmavastuksen avulla. Paineilmavastuksen ansiosta laitteet sopivat erinomaisesti kuntoutukseen, koska liike on pehmeä ja luonnollinen sekä turvallinen lihaksille ja nivelille.
– Jos meillä ei olisi näitä kuntosaleja ja meidän pitäisi tehdä kuntoutusta omalla kehonpainolla ja perusliikkumisella osastoilla, emme varmasti saisi näitä asiakkaita samanlaiseen kuntoon kuin progressiivisella kuntosaliharjoittelulla. Lihasvoiman vahvistaminen ja tasapainon kehittäminen ovat iso osa työtämme, fysioterapeutti Tuula Holappa selittää.
Tampereen kaupunki säästää suuria summia
Tampereen kaupungin ja Tammenlehväkeskus Oy:n yhteistyönä toteutettiin pilottikokeilu, jossa hoitopolkuja pyrittiin sujuvoittamaan ja hoitojaksoja lyhentämään. Kokeilu toteutettiin 1.11.2021–30.4.2022, ja jo nyt on Tampereella saatu lupaavia tuloksia ikäihmisten kuntoutusjaksojen tehostamisesta kannustinmallilla. Ikääntyneiden kuntoutusjaksot ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, keskimäärin 30 vuorokautta. Sitä ennen ihminen on yleensä viikon tai kaksi viikkoa yliopistosairaalassa, eli puhutaan reilusti yli kuukauden hoitojaksosta. Kuntoutukseen pääsyä joutuu useimmiten odottamaan. Myös kuntoutusjakson aikana voi olla hukkapäiviä, jolloin odotellaan esimerkiksi kotihoidon järjestymistä.
Puolivuotisen kokeilun aikana hoitojaksojen keskipituus putosi 31,5 vuorokaudesta 28,1 vuorokauteen eli 3,4 vuorokautta. Noin kuukauden kuntoutusjaksoista saatiin siis nipistettyä pois yli kolme vuorokautta turhaa odottelua. Tämä toi Tampereen kaupungille kuudessa kuukaudessa lähes puolen miljoonan euron laskennallisen säästön, mistä maksettiin palveluntuottajalle 57 000 euron kannustinpalkkio 200 työntekijälle.
– Jos kotihoidon järjestelyt laitetaan alulle jo heti hoitojakson alussa, potilas saadaan nopeammin hoitoketjussa eteenpäin. Kun yhden asiakkaan hoitojakso on lyhyempi, voidaan hoitaa enemmän asiakkaita, kertoo Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Sanna Määttänen.
Pilottikokeilu toimi hyvin, ja Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt jatkaa kokeilua 1.5.–31.12.2022 välisen ajan, jotta kokemusta kertyy kokonaiselta kalenterivuodelta.
Myös ulkomailla kehitetään kuntoutusta huikein tuloksin
Useimmissa kehittyneissä maissa 85-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus ikääntyneistä kasvaa dramaattisesti. Tämä johtaa ennusteisiin, joiden mukaan pitkäaikaisessa vanhustenhoidossa elävien ihmisten määrä, kaatumisista johtuvien sairaalahoitojaksojen määrä ja jatkohoidon kustannukset kasvavat. On ennustettu, että ilman ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kaatumisten aiheuttamat kustannukset terveydenhuoltojärjestelmälle muuttuvat kestämättömiksi. Maailman terveysjärjestö (WHO) on siksi nostanut kaatumisten ehkäisyn kansainväliseksi painopisteeksi.
Jennifer Hewitt, fysioterapeutti ja kouluttaja ja akateeminen tutkija, on työskennellyt fysioterapeuttina vuodesta 1989 ja vanhustenhoitoalalla vuodesta 2008. Hän siirtyi vanhustenhoitoalalle tuodakseen kokemuksensa urheilufysioterapiasta sovellettavaksi ihmisiin, joiden toimintakyky on noin 20–30 prosenttia urheilijoiden potentiaalista.
Hewitt toteutti SUNBEAM-tutkimuksen, jossa testattiin voima- ja tasapainoharjoittelun vaikutusta kaatumisiin ja elämänlaatuun vanhusten hoitolaitoksissa. Tutkimus toteutettiin New South Walesissa ja Queenslandissa Australiassa heinäkuun 2012 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksessa arvioitiin kustannusvaikuttavuutta voima- ja tasapainoharjoitteluohjelmalle, jonka on kliinisesti osoitettu vähentävän kaatumisia vanhustenhoitolaitosten asukkaiden keskuudessa. Tutkimukseen osallistui 16 vanhustenhoitolaitosta ja 221 osallistujaa, joiden keski-ikä oli 86 vuotta. Heistä 65 prosenttia oli naisia, ja 78 prosenttia oli riippuvaisia liikkumisen apuvälineestä.
Kustannusvaikuttavuusanalyysissä tarkasteltiin liikuntaohjelman tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kaatumisten aiheuttamia terveyspalvelujen käyttökustannuksia kummassakin haarassa (interventio ja tavanomainen hoito) 12 kuukauden aikana. Tutkimuksen tulokset antoivat selkeää näyttöä vastusharjoittelun hyödyistä vanhusten laitoshoidossa, sillä kaatumisten määrän raportoitiin vähentyneen 55 prosenttia ja Australian terveydenhuoltotaloudelle ennustettu kustannussäästö oli 120 miljoonaa dollaria vuodessa.
Oiva aika kehittää kuntoutusta myös Suomessa
Suomessa on parhaillaan menossa suuri sote-organisaatiomuutos, ja nyt olisi paras aika tarttua toimeen ja kehittää kuntoutusta maassa. Vuonna 2017 julkaistiin Esko Hussin, Esa Mäkiniemen ja Erkki Vauramon raportti Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito (KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö), jossa kartoitettiin kuntoutusta Suomessa ja annettiin parannusehdotuksia.
Todettiin, että Suomessa on säädetty lakeja hyvästä hoidosta mutta unohdettu yksilön kuntoutustarpeet. Raportti osoittaa, millaisia kustannusvuotoja kuntoutuksen puutteesta aiheutuu Suomessa. Vuosittain maksetaan yli 0,5 miljardia euroa ylimääräisiä kustannuksia kuntoutuksen puutteen vuoksi. Säästöjä syntyy, kun ikäihmiset voivat asua kotona. Tavoitteena on, että yli 75-vuotiaiden kotona asuvien osuus on paljon nykyistä suurempi, aluksi 94 prosenttia ja tulevaisuudessa jopa 97 prosenttia, kuten joissakin kunnissa jo ajatellaan.
Kuntoutus on keskeinen keino edistää ikäihmisten toimintakykyä, elämänlaatua ja kotona selviytymistä. Nyt on siis korkea aika kehittää kohti aktiivisempaa kuntoutusmallia. Siihen tarvitaan rohkeutta, innovatiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä, koska yhteiskunnan rahoitus ei kestä nykyisen mallin jatkamista, eikä se voi kasvaa vanhusten määrän lisääntyessä.
HURin ratkaisu ehdotus ongelmaan olisi, että hyvinvointialueet järjestäisivät kuntoilumahdollisuuksia mahdollisimman monelle ja näissä otettaisiin huomioon myös erityisryhmät ja vanhukset, jotka eivät ole yleensä kovin tottuneita kuntosalikävijöitä. Mahdollisuuksia pitäisi luoda myös niille, jotka asuvat alueen laitamilla. Tällainen tilanne voidaan saavuttaa esimerkiksi investoimalla älykkäisiin kuntosaliratkaisuihin. Hyvinvointialueen keskustassa toimisi pääsali, jossa kuntoilijoille luodaan omat ohjelmat pilvipalveluun. Useampia samaa dataa käyttäviä kuntoilupisteitä taas tuotaisiin lähelle käyttäjien normaaliarkea esimerkiksi kunnan kirjastoihin, ruokakaupan läheisyyteen tai uimahalliin. Kuntoilupisteelle tilaa ei tarvita paljon. Jo 3-4 kuntoilulaitetta riittäisi kun laitteet ovat monitoimisia. Tällaisella järjestelmällä pystyttäisiin edistämään monien fyysistä kuntoa ja kokonaisterveyttä ja samalla keräämään dataa kuntoilun tai kuntoutuksen edistymisestä.
– HURin laitteet ovat huipputyökaluja. Kun uskallat investoida HUR-kuntosaleihin, säästät rahaa, nykyinen työntekijämääräsi riittää ja olet mukana luomassa modernia ja ihmisläheistä hyvinvointia Suomeen, lopettaa HURin myyntipäällikkö Matti Rahkonen.
Lähteet
– Hewitt, Jennifer Anee, 2018, Exercise in residential aged care – effects on falls, physical performance, quality of life and health care costs for the Faculty of Health Sciences, The University of Sydney.
Linkki: https://ses.library.usyd.edu.au/handle/2123/18577.
– Yhteenveto: https://www.sydney.edu.au/medicine-health/news-and-events/2018/12/05/exercise-in-aged-care.html.
– Esko Hussi, Esa Mäkiniemi ja Erkki Vauramo, 2017, Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito, KAKS – kunnallisalan kehittämissäätiö.
Linkki: http://kaks.fi/julkaisut/ikaantyva-vaesto-ja-toimintakyvyn-yllapito/.
– Kati Kalliosaari, 2022, ”Uusi malli toi puolen miljoonan säästöt Tampereen kaupungille ja ison palkkion 200 työntekijälle – Näin ikääntyneiden kuntoutuksesta pääsee nopeammin kotiin”, Aamulehti 6.9.2022.
Linkki: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009034374.html?share=7d567ee199dd0618d3bbcbc50ab487a2.
– ”Tampereen Tammenlehväkeskuksen kaksi älykuntosalia vastaavat tarpeeseen”, tapauskertomus, HURin verkkosivut, 17.5.2022.
